| Warrantit |  |
| ||||||||||||||||||||||||||||||
 Tulostettava sivu | ||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Warrantit ovat kohde-etuuteen sidottuja vipusijoitustuotteita. Sijoittajan markkinanäkemyksen täyttyessä warrantin haltija voi niiden avulla saada suuremman tuoton kuin sijoittamalla suoraan kohde-etuuteen. Kohde-etuutena voi olla esimerkiksi osake, indeksi, hyödyke tai valuutta.
Warrantti antaa sijoittajalle oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus ennalta sovittuun hintaan määrättynä ajankohtana tulevaisuudessa. Hintaa kutsutaan toteutushinnaksi ja ajankohtaa päättymispäiväksi.
Warrantin liikkeeseenlaskija sitoutuu täyttämään ehdot päättymispäivänä. Warranttin sijoittaneelle ei puolestaan tule mitään velvollisuuksia ja voi sen sijaan jättää kaupan tekemättä, jos kohde-etuuden ostaminen suoraan pörssistä osoittautuu halvemmaksi. Tästä mahdollisuudesta ostaja suorittaa korvauksen liikkeeseenlaskijalle. Hieman yksinkertaistettuna korvaus on warrantin hinta. Warrantit toteutetaan päättymispäivänä aina käteissuorituksella, joten kohde-etuutta ei käytännössä tarvitse ostaa tai myydä.
Warrantin liikkeeseenlaskija on aina pankki tai arvopaperinvälittäjä.
Warrantteja eri markkinatilanteisiin
Warranttien avulla voit spekuloida sekä markkinoitten nousua että laskua ja näin ollen ansaita tuottoa markkinan suunnasta riippumatta. Ostowarranttien arvo nousee kohde-etuuden hinnan noustessa, kun taas myyntiwarranttien arvo nousee kohde-etuuden hinnan laskiessa.
Ostowarrantti on hyvä vaihtoehto suoralle sijoittamiselle kohde-etuuteen, jos uskoo sen hinnan nousevan warrantin voimassaoloaikana. Warrantin vipuvaikutuksen ansiosta voit pienemmällä warranttiin sijoitetulla pääomalla päästä kohde-etuuden tuottoa selvästi korkeampaan tuottoon.
Esimerkki, ostowarrantti:
Osakkeen kurssi on 10 euroa. Uskot nousuun ja hankit ostowarrantin 1 eurolla. Hieman sen jälkeen osake nousee 11,50 euroon. Miten se vaikuttaa osakkeen ja warrantin arvoon?
Suurin mahdollinen tappio on ostowarranttiin sijoitettu summa eli esimerkissä 1 euro.
Jos osake nousee 11,50 euroon, warrantin omistaja on ansainnut 0,50 euroa. Koska hankintakustannus oli 1 euro, voitto on 50 prosenttia. Pienemmällä rahamäärällä warrantin omistaja pääsee osaksi osakekurssin muutoksista.
Jos osake nousee 11,50 euroon, osakkeen omistaja on ansainnut 1,50 euroa. Koska hankintakustannus oli 10 euroa, voitto on 15 prosenttia.
Sama pätee, jos uskot kohde-etuuden hinnan laskevan. Silloin hankit vain kohde-etuuden myymiseen vaadittavan määrän myyntiwarrantteja.
Esimerkki, myyntiwarrantti:
Osakkeen kurssi on 10 euroa. Uskot laskuun ja hankit myyntiwarrantin eurolla. Hieman sen jälkeen osake laskee 8,50 euroon. Miten se vaikuttaa osakkeen ja warrantin arvoon?
Suurin mahdollinen tappio on myyntiwarranttiin sijoitettu summa eli esimerkissä euro.
Jos osake laskee 8,50 euroon, warrantin omistaja on ansainnut 0,50 euroa. Koska hankintakustannus oli euro, voitto on 50 prosenttia. Pienemmällä rahamäärällä warrantin omistaja pääsee osaksi osakekurssin muutoksista.
Jos osake laskee 8,50 euroon, osakkeen omistaja on hävinnyt 1,50 euroa. Koska hankintakustannus oli 10 euroa, tappio on 15 prosenttia.
Eri warranttityyppejä
Yleisesti on kaksi warranttityypiä: amerikkalainen, jonka voi toteuttaa koska tahansa sen voimassaoloaikana, ja eurooppalainen, jonka voi toteuttaa ainoastaan päättymispäivänä.
Amerikkalaisen warrantin etuna on, että sen voi toteuttaa koska tahansa voimassaoloaikana. Sen takia se on hieman eurooppalaista kalliimpi. Molempien yhteydessä suoritetaan kuitenkin automaattinen käteisselvitys päättymispäivänä, jos warrantteja ei ole myyty ennen sitä.
Warranttien ja optioiden eroja
Ensi näkemältä voi olla vaikeaa tehdä ero warranttien ja optioiden välillä. Seuraavassa on joitakin konkreettisia eroja, joista on hyvä olla selvillä:
- Warrantti antaa oikeuden ostaa kohde-etuuden osia, kun taas optio antaa oikeuden ostaa kohde-etuuden yhden yksikön.
- Ainoastaan pankit ja arvopaperinvälittäjät saavat laskea liikkeeseen warrantteja, kun taas periaatteessa kuka tahansa voi antaa option, kunhan vakuus voidaan taata.
- Warrantit noteerataan arvopapereina, kun taas optiot useimmiten ovat määräaikaisia sopimuksia.
- Markkinatakaaja turvaa warranttimarkkinoiden likviditeetin. Takaaja asettaa koko ajan hintoja warranteille ja on valmis ostamaan ja myymään niitä. Optioilla voi ajoittain olla matala likviditeetti, mikä saattaa tehdä niiden myymisen vaikeaksi.
|
|
 Perustekijöitä |