| Warrantit |  |
| ||||||||||||||||||||||||||||||
 Tulostettava sivu | ||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||
Warranttien hinta koostuu kahdesta osasta: perus- ja aika-arvosta. Perusarvo on arvo, joka warranteilla olisi, jos se lunastettaisiin välittömästi. Aika-arvo heijastaa markkinoiden luottamusta warranttien mahdollisuuksiin päästä toteutushintaan voimassaoloaikanaan. Aika-arvon maksat siis siitä todennäköisyydestä, että warrantilla on päättymispäivänään arvoa.
Warranteilla on perusarvo, jos kohde-etuuden hinta on korkeampi (ostowarrantti) tai matalampi (myyntiwarrantti) kuin toteutushinta.
Ostowarrantin perusarvo = (osakekurssi - toteutushinta)/kerroin
Myyntiwarrantin perusarvo = (toteutushinta - osakekurssi)/kerroin
Aika-arvo = warrantin hinta - perusarvo
Teoreettinen hinta
Yleinen matemaattinen kaava warrantin arvon teoreettiselle laskemiselle on Black-Scholes. Se on saanut nimensä kahdelta matemaatikolta, jotka vuonna 1973 esittelivät kaavansa eurooppalaisten optioiden arvon määrittämiselle. On muistettava, että matemaattiset mallit aina yksinkertaistavat todellisuutta. Niitä onkin hyödynnettävä varovaisesti ja niiden tuloksia ainoastaan pidettävä yleisinä suuntaviivoina.
Kaavaan syötetään kuusi parametria, joista kaikki paitsi yksi (volatiliteetti) tunnetaan etukäteen:
- kohde-etuuden senhetkinen hinta
- warrantin toteutushinta
- jäljellä oleva voimassaoloaika
- riskitön korko, yleensä valtion velkasitoumuksen, jonka todellinen vuosikorko on lähimpänä warrantin jäljellä olevaa voimassaoloaikaa
- implisiittinen volatiliteetti
- osingonjaot
Seuraavassa taulukossa osoitetaan, miten eri tekijät vaikuttavat warrantin hintaan:
| Muuttuja | Ostowarrantti | Myyntiwarrantti |
| Kohde-etuuden kurssi nousee | nousee | laskee |
| Toteutushinta upp | laskee | nousee |
| Voimassaoloaika pitenee | nousee* | nousee* |
| Korko nousee | nousee | laskee |
| Volatiliteetti nousee | nousee | nousee | Osingonjaot lisääntyvät | laskee | nousee |
*On tärkeää muistaa, että kaavassa käytetty volatiliteetti on vain perusteltu arvio. Väärä volatiliteetti johtaa tietenkin väärään teoreettiseen hintaan.
Kun käydään kauppaa ulkomaiseen kohde-etuuteen sidotuilla warranteilla, on otettava huomioon yksi lisätekijä, valuuttakurssi. Muutoin warrantin hinta lasketaan samoilla kaavoilla kuin "kotimaisten" kohde-etuuksien yhteydessä.
Esimerkkejä kaavoista, jotka huomioivat vaihtokurssin:
Kriittinen piste = toteutushinta + (warrantin hinta ulkomaanvaluutassa x kerroin)
Hinta = kriittinen piste / kohde-etuuden ulkomaankurssi
Vipu = markkinahinta / (warrantin hinta ulkomaanvaluutassa x kerroin)
Elastisuus = delta x vipu
 Avainlukuja |
|
Toteutuspäivä |