| Warrant - Plain vanilla |  |
| Sponsrad av: |
|
 |
|
|
|
Warrantit ovat kohde-etuuteen sidottuja vipusijoitustuotteita. Sijoittajan markkinanäkemyksen täyttyessä warrantin haltija voi niiden avulla saada suuremman tuoton kuin sijoittamalla suoraan kohde-etuuteen. Kohde-etuutena voi olla esimerkiksi osake, indeksi, hyödyke tai valuutta.
Warrantti antaa sijoittajalle oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus ennalta sovittuun hintaan määrättynä ajankohtana tulevaisuudessa. Hintaa kutsutaan toteutushinnaksi ja ajankohtaa päättymispäiväksi.
Warrantin liikkeeseenlaskija sitoutuu täyttämään ehdot päättymispäivänä. Warranttin sijoittaneelle ei puolestaan tule mitään velvollisuuksia ja voi sen sijaan jättää kaupan tekemättä, jos kohde-etuuden ostaminen suoraan pörssistä osoittautuu halvemmaksi. Tästä mahdollisuudesta ostaja suorittaa korvauksen liikkeeseenlaskijalle. Hieman yksinkertaistettuna korvaus on warrantin hinta. Warrantit toteutetaan päättymispäivänä aina käteissuorituksella, joten kohde-etuutta ei käytännössä tarvitse ostaa tai myydä.
Warrantin liikkeeseenlaskija on aina pankki tai arvopaperinvälittäjä.
Warrantteja eri markkinatilanteisiin
Warranttien avulla voit spekuloida sekä markkinoitten nousua että laskua ja näin ollen ansaita tuottoa markkinan suunnasta riippumatta. Ostowarranttien arvo nousee kohde-etuuden hinnan noustessa, kun taas myyntiwarranttien arvo nousee kohde-etuuden hinnan laskiessa.
Ostowarrantti on hyvä vaihtoehto suoralle sijoittamiselle kohde-etuuteen, jos uskoo sen hinnan nousevan warrantin voimassaoloaikana. Warrantin vipuvaikutuksen ansiosta voit pienemmällä warranttiin sijoitetulla pääomalla päästä kohde-etuuden tuottoa selvästi korkeampaan tuottoon.
Esimerkki, ostowarrantti:
Osakkeen kurssi on 10 euroa. Uskot nousuun ja hankit ostowarrantin 1 eurolla. Hieman sen jälkeen osake nousee 11,50 euroon. Miten se vaikuttaa osakkeen ja warrantin arvoon?
Suurin mahdollinen tappio on ostowarranttiin sijoitettu summa eli esimerkissä 1 euro.
Jos osake nousee 11,50 euroon, warrantin omistaja on ansainnut 0,50 euroa. Koska hankintakustannus oli 1 euro, voitto on 50 prosenttia. Pienemmällä rahamäärällä warrantin omistaja pääsee osaksi osakekurssin muutoksista.
Jos osake nousee 11,50 euroon, osakkeen omistaja on ansainnut 1,50 euroa. Koska hankintakustannus oli 10 euroa, voitto on 15 prosenttia.
Sama pätee, jos uskot kohde-etuuden hinnan laskevan. Silloin hankit vain kohde-etuuden myymiseen vaadittavan määrän myyntiwarrantteja.
Esimerkki, myyntiwarrantti:
Osakkeen kurssi on 10 euroa. Uskot laskuun ja hankit myyntiwarrantin eurolla. Hieman sen jälkeen osake laskee 8,50 euroon. Miten se vaikuttaa osakkeen ja warrantin arvoon?
Suurin mahdollinen tappio on myyntiwarranttiin sijoitettu summa eli esimerkissä euro.
Jos osake laskee 8,50 euroon, warrantin omistaja on ansainnut 0,50 euroa. Koska hankintakustannus oli euro, voitto on 50 prosenttia. Pienemmällä rahamäärällä warrantin omistaja pääsee osaksi osakekurssin muutoksista.
Jos osake laskee 8,50 euroon, osakkeen omistaja on hävinnyt 1,50 euroa. Koska hankintakustannus oli 10 euroa, tappio on 15 prosenttia.
Eri warranttityyppejä
Yleisesti on kaksi warranttityypiä: amerikkalainen, jonka voi toteuttaa koska tahansa sen voimassaoloaikana, ja eurooppalainen, jonka voi toteuttaa ainoastaan päättymispäivänä.
Amerikkalaisen warrantin etuna on, että sen voi toteuttaa koska tahansa voimassaoloaikana. Sen takia se on hieman eurooppalaista kalliimpi. Molempien yhteydessä suoritetaan kuitenkin automaattinen käteisselvitys päättymispäivänä, jos warrantteja ei ole myyty ennen sitä.
Warranttien ja optioiden eroja
Ensi näkemältä voi olla vaikeaa tehdä ero warranttien ja optioiden välillä. Seuraavassa on joitakin konkreettisia eroja, joista on hyvä olla selvillä:
- Warrantti antaa oikeuden ostaa kohde-etuuden osia, kun taas optio antaa oikeuden ostaa kohde-etuuden yhden yksikön.
- Ainoastaan pankit ja arvopaperinvälittäjät saavat laskea liikkeeseen warrantteja, kun taas periaatteessa kuka tahansa voi antaa option, kunhan vakuus voidaan taata.
- Warrantit noteerataan arvopapereina, kun taas optiot useimmiten ovat määräaikaisia sopimuksia.
- Markkinatakaaja turvaa warranttimarkkinoiden likviditeetin. Takaaja asettaa koko ajan hintoja warranteille ja on valmis ostamaan ja myymään niitä. Optioilla voi ajoittain olla matala likviditeetti, mikä saattaa tehdä niiden myymisen vaikeaksi.
Perustekijöitä
Kerroin
Aiemmin kerrottiin, että warranteilla ostetaan kohde-etuuden, esimerkiksi osakkeen, osia. Tätä kuvaa warrantin kerroin. Jos warrantin kerroin on 5, yhdellä warrantilla saa oikeuden 1/5 osakkeesta eli oikeus yhteen osakkeeseen vaatii viisi warranttia.
Warrantin kerroin voidaan ilmoittaa myös desimaalilukuna, esim 0,2 (1 kohde-etuus/5 warranttia).
Spot – kohde-etuuden markkinahinta
Rahoitusmarkkinoilla käytetään yleisesti englanninkielistä ilmaisua spot, jolla lyhyesti sanottuna tarkoitetaan kohde-etuuden markkinahintaa.
Markkinahinnan ja warrantin toteutushinnan suhdetta kuvaillaan seuraavin termein:
- (OTM) eli out-of-the-money. Spot-hinta alittaa ostowarrantin toteutushinnan.
- (ATM) eli at-the-money. Spot-hinta on sama tai lähes sama kuin toteutushinta.
- (ITM) eli in-the-money. Spot-hinta ylittää ostowarrantin toteutushinnan.
Pörssitunnus – warrantin henkilötunnus
Warranttitarjonta on laaja. Jotta sijoittajat lytisivt itselleen sopivan warrantin, on olemassa tunnusjrjestelm. Osto- ja myyntiwarranttien erottamiseksi toisistaan aakkosten 12 ensimmäistä kirjainta on varattu ostowarranteille (A–L) ja seuraavat 12 myyntiwarranteille (M–X).
Ostowarrantti
| Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
| A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L |
Myyntiwarrantti
| Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
| M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X |
FUM9E 18NDS
Esimerkistä näkee, että kohde-etuutena on Fortumin osake (FUM).
Sen jälkeen tulee toteutusvuosi 2009 (9) ja se, että kyse on toukokuussa toteutuvasta ostowarrantista (E).
Warrantin toteutushinta on 18,00 euroa ja liikkeeseenlaskija Nordea (NDS).
Lisätietoja löydät liikkeeseenlaskijoiden warranttikohtaisista lopullisesti ehdoista.
Strategioita
Mihin warrantteja käytetään?
Warrantteja voi hyödyntää eri tarkoituksiin. Niitä voi käyttää "vakuutuksena" osakesalkun tai jonkin toisen sijoituksen suojaamiseksi. Niitä voi käyttää myös valuuttariskin pienentämiseksi tai niillä voi spekuloida sijoittajan markkinanäkemyksen mukaisesti.
Käyttötarkoituksesta riippumatta suurin houkutus warranttien hyödyntämiseen on vipuvaikutus: pienemmällä sijoituksella voi päästä samaan tuottoon kuin omistamalla itse kohde-etuuden.
Edellä mainittiin eri syitä osto- ja myyntiwarranttien hankkimiseen. Seuraavassa otetaan esille eri tapoja yhdistää warrantteja sekä osakkeiden että muiden warranttien kanssa. Strategialla voit saada aikaan tilanteen, joka paremmin sopii yhteen markkinanäkemyksesi kanssa ja siten antaa enemmän tuottoa ollessasi oikeassa.
Esimerkki myyntiwarrantin arvon nousemisesta kohde-etuuden hinnan laskiessa:
Sininen viiva edustaa eurolla ostettua myyntiwarranttia. Ostotilanteessa kohde-etuuden hinta oli 10 euroa (katkoviiva).
Jos osake laskee 9 euroon, myyntiwarrantti kompensoi euron tappion nousemalla yhtä paljon.
Haara (straddle)
Haara on strategia, jossa hankitaan sekä osto- että myyntiwarrantteja samalla toteutushinnalla kohde-etuutena olevan osakkeen huomattavien kurssivaihtelujen hyödyntämiseksi. Osakkeen odotetaan nousevan niin paljon, että ostowarrantin arvonnousu kattaa molempien warranttien kustannukset tai laskevan niin paljon, että myyntiwarrantin arvonnousu kattaa molempien warranttien kustannukset.
Milloin strategiaa kannattaa noudattaa? Strategia sopii tilanteisiin, joissa kohde-etuutena oleva osake todennäköisesti liikkuu voimakkaasti, mutta muutoksen suunta on hyvin epävarma. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on ennen yhtiön osavuosikatsausta tai muuta tärkeää ilmoitusta.
Haara onkin strategia, joka antaa mahdollisuuden hyötyä vaihtelevista markkinaodotuksista. Samaan ei voi päästä käymällä kauppaa ainoastaan osakkeilla.
Haara tuottaa tappiota, kun kohde-etuus ei liiku voimakkaasti jompaan kumpaan suuntaan.
Strangle
Strangle muistuttaa paljon haaraa. Erona on se, että hankitaan korkean toteutushinnan ostowarrantti ja matalan toteutushinnan myyntiwarrantti. Strategian etuna on se, että sijoituskustannukset ja sen myötä tappioriski laskevat. Haittapuolena on taas se, että kohde-etuuden on liikuttava enemmän kuin haara-strategiassa ennen kuin sijoitus alkaa tuottaa.
Salkun suojaaminen
Warrantit ovat erittäin hyödyllisiä osakeomistuksen arvon suojaamisessa. Se tehdään pyrkimällä ns ”neutraaliin deltaan”.
Delta kuvaa, paljonko warrantin hinta muuttuu kohde-etuuden hinnan muuttuessa yhdellä yksiköllä (esim. 1 eurolla). Delta ilmaistaan aina lukuna: ostowarranttien delta on 0–1 ja myyntiwarranttien -1–0.
Esimerkki:
Oletetaan sinulla olevan 1 000 Outokummun osaketta, joiden arvon haluat suojata. Osakekurssi on 20 euroa eli osakkeiden arvo on yhteensä 20 000 euroa.
Arvioit osakkeen jostain syystä laskevan 10 prosentilla lähipäivinä ja haluat suojata omistuksesi arvon, muttet kuitenkaan halua luopua osakkeista. Päätät suojata sijoituksesi warrantilla jonka päättymispäivä on viikon kuluttua ja pitää suojauksen aina warrantin lunastukseen asti.
Odotat kurssin laskevan 2,00 eurolla 18 euroon, jolloin omistuksen yhteenlasketuksi arvoksi tulee 18 000 euroa eli arvo laskee 2 000 eurolla nykyiseen kurssiin verrattuna.
Osakesijoituksen delta-arvo on 1 000, jolloin warranttisijoituksen deltan on oltava -1000. Lopputuloksena olisi, että omistuksen delta on tasan 0.
Löydät myyntiwarrantin OUT8W 20NDS, jolla on seuraavat parametrit:
Kerroin: 5
Delta: -0,50
Hinta: 0,10 euroa
Suojataksesi osakeomistuksesi sinun on hankittava seuraava määrä warrantteja:
W = A x m
W = warranttien määrä, A = omistuksessasi olevien osakkeiden määrä, d = warranttien delta ja m = warranttien kerroin
1 000 x 5 = 5 000
Sinun on hankittava 5 000 warranttia yhteishintaan 500 euroa suojataksesi koko omistuksesi. Jos markkinaodotuksesi toteutuvat (Outokummun osakkeen hinta on 18,00 euroa viikon sisällä), warranttien arvo nousee 2 000 eurolla (0,4 EUR x 5000). Samalla osakkeiden arvo laskee 2 000 eurolla. Näin ollen tappioksesi muodostuu suojauksesta maksettu hinta 500 euroa, eli 2,5% salkkusi arvosta, samalla kun osakkeen hinta putosi 10%.
Valuuttariskeiltä suojautuminen
Valuuttawarrantit toimivat aivan samalla tavalla kuin muihin kohde-etuuksiin sidotut warrantit. Warrantin haltijalla on oikeus, muttei velvollisuutta, ostaa tai myydä valuuttaa tiettyyn vaihtokurssiin. Vaihtokurssi ilmaistaan esimerkiksi EUR/USD tai USD/SEK.
| Strategia | Sopiva warrantti |
| - Sijoittaa dollarin nousuun suhteessa euroon | Myyntiwarrantti USD/EUR |
| - Sijoittaa dollarin laskuun suhteessa euroon | Ostowarrantti USD/EUR |
Lunastushinta on yhden dollarin hinta euroissa.
Valuuttawarrantit ovat myös erinomaisia tuotteita, kun haluat suojautua valuuttariskeiltä salkussasi tai vieraissa valuutoissa tehtyjen transaktioiden yhteydessä.
Valuuttatransaktiot
Jos odotat saavasi tietyn määrän dollareita tiettynä päivämääränä, voit suojautua dollarin kurssin laskulta hankkimalla ostowarrantteja, joiden kohde-etuutena on EUR/USD. Mahdollisen dollarin kurssin laskun yhteydessä warranttien arvo nousee, mikä korvaa valuuttatappion.
Toinen esimerkki on, että sinun on maksettava tietty määrä dollareita tietyssä tilanteessa. Voit suojautua dollarin kurssin nousulta myyntiwarranteilla. Mikäli dollarin kurssi nousee, myös warranttien arvo nousee, mikä korvaa maksun kallistumisen.
Salkun suojaaminen
Valuuttawarrantteja käytetään usein myös ulkomaisia osakkeita sisältävän salkun valuuttariskin pienentämiseksi. Silloin hankitaan sopiva määrä warrantteja salkun nimellisarvon suojaamiseksi. Periaatteessa on olemassa kaksi perusmenetelmää.
Toinen menetelmä vaatii jatkuvaa päivittämissä, sillä delta muuttuu säännöllisesti. Sen sijaan arvoa suojataan tarkasti.
Warranttien määrä = nimellisaro x kerroin x delta
Toinen ei vaadi yhtä aktiivista päivittämistä. Valitaan yksinkertaisesti warrantti, jonka toteutuspäivä on lähellä suojattavaksi tarkoitetun omistuksen suunniteltua myyntiä.
Warranttien määrä = nimellisarvo x kerroin
Avainlukuja
Warrantin hinta perustuu pääasiassa kohde-etuuden hinnanmuutoksiin ja eri tekijöiden vaikutuksia voidaan tarkastella avainlukujen avulla. Kun käytetään avainlukuja, on muistettava, että saatu tulos koskee ainoastaanlaskutoimituksen ajankohtaa. Yleinen sanonta on "muiden asioiden pysyessä muuttumatta", mikä tarkoittaa, että laskutoimitukseen sisältyvät muut avainluvut pysyvät muuttumattomina.
Kriittinen piste (breakeven)
Kriittinen piste kertoo, minkä kurssin kohde-etuuden on ylitettävä (ostowarrantti) tai alitettava (myyntiwarrantti), jotta sijoittaja saisi voittoa toteutuksen yhteydessä.
Ostowarrantin kriittinen piste = toteutushinta + (warrantin hinta / kerroin)
Myyntiwarrantin kriittinen piste = toteutushinta - (warrantin hinta x pariteetti)
Preemio
Preemio ilmaisee, paljonko kohde-etuuden on noustava prosenteissa, jotta saavutettaisiin kriittinen piste.
Preemio = ((kriittinen piste / kohde-etuuden kurssi) - 1) x 100
Esimerkki:
Oletetaan, että hankitaan ostowarrantteja 0,10 eurolla kappale. Warrantin kerroin on 10 ja osakkeen kurssi 16 euroa. Warrantin toteutushinta on 17,50 euroa. Sijoituksen kriittinen piste on 18,50 euroa. Jotta siihen päästäisiin, osakkeen hinnan on noustava 15,63 prosentilla.
Vipu
Warrantti-sijoitukseen liittyy aina vipuvaikutus, joka perustuu siihen, että pienemmällä sijoitetulla pääomalla päästään samoihin tuottoihin kuin sijoittamalla suoraan kohde-etuuteen.
Vipu = kohde-etuuden kurssi / (warrantin hinta x kerroin)
Esimerkki
Esimerkissä osakkeen tuotto on ollut 8,3 prosenttia. Samana ajanjaksona warrantti on taas noussut 50 prosentilla.
Volatiliteetti
Volatiliteetti kuvaa, kuinka paljon kohde-etuuden kurssi vaihtelee. Mitä suurempi vaihtelu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kohde-etuus ehtii ylittää tai alittaa toteutushinnan.
Jos kohde-etuuden kurssi ei vaihtelisi lainkaan, ei kannattaisi sijoittaa warrantteihin. Kun kohde-etuuden hinta taas vaihtelee, on warrantilla arvo, sillä kohde-etuudella on suurempi mahdollisuus ehtiä ylittää tai alittaa toteutushinta.
Esimerkki
Musta ja sininen viiva edustavat eri osakkeita, jotka ovat lähtötilanteessa samanhintaiset. Oletetaan, että ostat molempiin osakkeisiin sidottuja samanhintaisia warrantteja, joilla on sama toteutuspäivä. Kun kohde-etuutena on musta osake, warrantit maksavat enemmän, sillä se tavoittaa tai jopa ylittää toteutushinnan sinistä osaketta todennäköisemmin.
Yleensä tehdään ero kahden volatiliteetin välillä: historiallisen ja implisiittisen.
Historiallinen volatiliteetti lasketaan kohde-etuuden toteutuneiden kurssien perusteella. Tyypillinen ajanjakso on viimeiset 30, 60 tai 90 kaupankäyntipäivää.
Implisiittinen volatiliteetti määritellään warrantin markkinahinnan perusteella. Implisiittinen volatiliteetti kertoo markkinoiden odottaman kohde-etuuden volatiliteetin warrantin päättymispäivään asti.
Koska kaikki muut warrantin hintaan vaikuttavat muuttujat paitsi volatiliteetti ovat tiedossa (osakekurssi, toteutushinta, voimassaoloaika ja korkotaso), warrantin markkinahinta voidaan todeta pörssistä, jolloin voidaan laskea markkinahintaan vaadittava volatiliteetti.
Mitä pienempi implisiittinen volatiliteetti kaupankäynnissä warranteilla, sitä houkuttelevampi on kaupankäyntiin verrattuna muihin vastaaviin warrantteihin. On kuitenkin huomioitava, että alhaisen toteutushinnan warranteilla on yleisesti korkea volatiliteetti. Syynä on se, että laskevat osakekurssit yleensä kulkevat käsi kädessä nousevan volatiliteetin kanssa.
Delta
Delta kuvaa, paljonko warrantin hinta muuttuu kohde-etuuden hinnan muuttuessa yhdellä yksiköllä (esim. 1 eurolla). Delta ilmaistaan aina lukuna: ostowarranttien delta on 0–1 ja myyntiwarranttien -1–0.
Kuvio osoittaa, että jos warrantit ovat selkeästi ”out-of-the-money” (toteutushinnan alapuolella), deltan arvo on lähellä nollaa. Silloin kohde-etuuden hinnan on muututtava paljon, jotta warrantin arvo muuttuisi. Jos ne sen sijaan ovat selkeästi ”in-the-money” (toteutushinnan yläpuolella), deltan arvo on lähellä yhtä. Se tarkoittaa, että warrantit liikkuvat kohde-etuuden tapaan (kertoimeilla korjattuna).
Esimerkki:
Jos ostowarrantin delta on 0,35 (35 %), warrantin hinta nousee 0,35 eurolla (kertoimeilla korjattuna), kun kohde-etuuden hinta nousee eurolla ja muut asiat pysyvät samoina.
Elastisuus
Elastisuus kuvaa, paljonko warrantin arvon odotetaan muuttuvan prosenteissa, kun kohde-etuuden kurssi nousee prosentilla.
Elastisuus = (warrantin delta x kohde-etuuden kurssi) / (warrantin hinta x kerroin)
Theta
Theta ilmaisee, paljonko warrantin hinta laskee päivässä muiden asioiden pysyessä muuttumatta. Mitä enemmän warrantin voimassaoloajasta on jäljellä, sitä vähemmän yksi päivä vaikuttaa, sillä yhden päivän osuus jäljellä olevasta ajasta on pieni. Mitä lähempänä warrantti on toteutushintaa (at-the-money) ja mitä vähemmän voimassaoloajasta on jäljellä, sitä korkeampi on thetan arvo.
Esimerkki:
Jos warrantti maksaa 1,50 euroa ja theta on 0,01, warrantin arvo on 1,49 euroa seuraavana päivänä (muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina).
Gamma
Gamma kuvaa, paljonko delta muuttuu kohde-etuuden hinnan muuttuessa eurolla. Vipuvaikutus onkin dynaaminen eli se muuttuu jokaisen kohde-etuuden kurssivaihtelun yhteydessä. Lähellä toteutushintaa olevilla lyhyen voimassaoloajan warranteilla on korkein gamma.
Sekä osto- että myyntiwarranttien gamma käyttäytyy samalla tavalla.
Esimerkki:
Jos ostowarranttien gamma on 0,01 ja delta 0,54 (54 %), warranttien deltasta tulee 0,55 (55 %) kohde-etuuden noustessa eurolla.
Rho
Rho ilmaisee, paljonko koron nousu prosenttiyksiköllä vaikuttaa warrantteihin. Rho vaikuttaa warranttien perusarvoon, joka on sitä korkeampi, mitä pidempi voimassaoloaika on, sillä korkotekijä on silloin suurempi. Pitkän voimassaoloajan warranteilla onkin korkeampi rho kuin lyhyen voimassaoloajan. Lisäksi pätee, että mitä matalampi toteutushinta ostowarranteilla tai korkeampi myyntiwarranteilla, sitä korkeampi niiden rho.
Syynä on se, että omistukset muistuttavat eniten osakeomistusta, vaikkakin eri suunnista. Ostowarrantti, jonka toteutushinta on selkeästi pörssikurssin alapuolella, on kuin pitkäksi myynti ja myyntiwarrantti, jonka toteutushinta on selkeästi pörssikurssin yläpuolella, kuin lyhyeksi myynti.
Se tarkoittaa taas, että pitkän voimassaoloajan ja matalan toteutushinnan ostowarranttien hinta nousee, jos korko nousee vaikuttamatta osakekurssiin tai volatiliteettiin. Vastaavasti pitkän voimassaoloajan ja korkean toteutushinnan myyntiwarrantin hinta laskee.
Rhon vaikutus warrantin hintaan on kuitenkin normaalitilanteessa lähes häviävän pieni.
Esimerkki:
Ostowarrantin rho on 0,001 eli se nousee (laskee) 0,001 eurolla, jos korko nousee (laskee) prosenttiyksiköllä. Ostowarranttien rho on positiivinen ja myyntiwarranttien negatiivinen.
Vega
Vega kuvaa, paljonko warrantin arvo muuttuu implisiittisen volatiliteetin muuttuessa yhdellä prosenttiyksiköllä. Jos implisiittinen volatiliteetti kasvaa, nousee myös warrantin hinta. Nousun suuruus riippuu vegasta. Vega on sitä suurempi, mitä pidempi voimassaoloaika ja lähempänä toteutushintaa warrantti on. Syynä on se, että implisiittinen volatiliteetti vaikuttaa warrantin aika-arvoon, joka on sitä suurempi, mitä pidempi voimassaoloaika on.
Esimerkki:
Jos vega on 0,012 warrantin hinta nousee 0,012 eurolla, kun implisiittinen volatiliteetti nousee prosentilla. Jos implisiittinen volatiliteetti laskee prosentilla, warrantin arvo laskee 0,012 eurolla. Sekä osto- että myyntiwarranttien vega on positiivinen: molempien arvo nousee implisiittisen volatiliteetin noustessa.
Hinnoittelu
Warranttien hinta koostuu kahdesta osasta: perus- ja aika-arvosta. Perusarvo on arvo, joka warranteilla olisi, jos se lunastettaisiin välittömästi. Aika-arvo heijastaa markkinoiden luottamusta warranttien mahdollisuuksiin päästä toteutushintaan voimassaoloaikanaan. Aika-arvon maksat siis siitä todennäköisyydestä, että warrantilla on päättymispäivänään arvoa.
Warranteilla on perusarvo, jos kohde-etuuden hinta on korkeampi (ostowarrantti) tai matalampi (myyntiwarrantti) kuin toteutushinta.
Ostowarrantin perusarvo = (osakekurssi - toteutushinta)/kerroin
Myyntiwarrantin perusarvo = (toteutushinta - osakekurssi)/kerroin
Aika-arvo = warrantin hinta - perusarvo
Teoreettinen hinta
Yleinen matemaattinen kaava warrantin arvon teoreettiselle laskemiselle on Black-Scholes. Se on saanut nimensä kahdelta matemaatikolta, jotka vuonna 1973 esittelivät kaavansa eurooppalaisten optioiden arvon määrittämiselle. On muistettava, että matemaattiset mallit aina yksinkertaistavat todellisuutta. Niitä onkin hyödynnettävä varovaisesti ja niiden tuloksia ainoastaan pidettävä yleisinä suuntaviivoina.
Kaavaan syötetään kuusi parametria, joista kaikki paitsi yksi (volatiliteetti) tunnetaan etukäteen:
- kohde-etuuden senhetkinen hinta
- warrantin toteutushinta
- jäljellä oleva voimassaoloaika
- riskitön korko, yleensä valtion velkasitoumuksen, jonka todellinen vuosikorko on lähimpänä warrantin jäljellä olevaa voimassaoloaikaa
- implisiittinen volatiliteetti
- osingonjaot
Seuraavassa taulukossa osoitetaan, miten eri tekijät vaikuttavat warrantin hintaan:
| Muuttuja | Ostowarrantti | Myyntiwarrantti |
| Kohde-etuuden kurssi nousee | nousee | laskee |
| Toteutushinta upp | laskee | nousee |
| Voimassaoloaika pitenee | nousee* | nousee* |
| Korko nousee | nousee | laskee |
| Volatiliteetti nousee | nousee | nousee | Osingonjaot lisääntyvät | laskee | nousee |
*On tärkeää muistaa, että kaavassa käytetty volatiliteetti on vain perusteltu arvio. Väärä volatiliteetti johtaa tietenkin väärään teoreettiseen hintaan.
Kun käydään kauppaa ulkomaiseen kohde-etuuteen sidotuilla warranteilla, on otettava huomioon yksi lisätekijä, valuuttakurssi. Muutoin warrantin hinta lasketaan samoilla kaavoilla kuin "kotimaisten" kohde-etuuksien yhteydessä.
Esimerkkejä kaavoista, jotka huomioivat vaihtokurssin:
Kriittinen piste = toteutushinta + (warrantin hinta ulkomaanvaluutassa x kerroin)
Hinta = kriittinen piste / kohde-etuuden ulkomaankurssi
Vipu = markkinahinta / (warrantin hinta ulkomaanvaluutassa x kerroin)
Elastisuus = delta x vipu
Toteutuspäivä
Warrantin toteutuspäivänä selvitetään sen arvo. Warrantilla on arvo, jos kohde-etuuden vahvistettu päätöskurssi ylittää (ostowarrantti) tai alittaa (myyntiwarrantti) warrantin toteutushinnan. Muuten warrantti raukeaa arvottomana.
Warrantit lunastetaan aina käteisellä. Käteissuorituksessa liikkeeseenlaskija maksaa warrantin arvon selvitystilille 10 pankkipäivää päättymispäivän jälkeen. On olemassa kaksi yleistä käteissuoritusmuotoa.
Toisessa huomioidaan ainoastaan kohde-etuuden päättymispäivän kurssi, jonka perusteella warrantin arvo lasketaan.
Toisessa huomioidaan kohde-etuuden kurssi liikkeeseenlaskijan määrittelemänä ajanjaksona viimeisen kaupankäyntipäivän ja toteutuspäivän välillä. Jaksosta käytetään yleisesti nimitystä Asian tail (Aasialainen häntä). Jakson päätyttyä kohde-etuudelle lasketaan keskihinta, jonka perusteella selvitetään warrantin arvo.
Warranttia koskevat toteutusehdot sisältyvät liikkeeseenlaskijan esitteeseen.
Mahdolliset yhtiötapahtumat voimassaoloaikana
Voimassaoloaikana saattaa tapahtua warrantin arvoon eri tavalla vaikuttavia asioita, esimerkiksi osingonjako, osakkeen pilkkominen, konkurssi, uusmerkintä tai yritysosto.
Hyvin suuret osingonjaot
Hyvin suurten osingonjakojen seurauksena osakkeen kurssi voi laskea yli 10 prosentilla edellispäivän kurssista, jolloin ostowarrantin toteutushintaa lasketaan 10 prosenttia ylittävällä osalla. Myyntiwarrantin hintaa tarkistetaan taas toiseen suuntaan.
Esimerkki:
Ostowarrantin ABC9 F34 kohde-etuuden markkinahinta on 27,49 euroa päivää ennen osingonjakoa. Osingon suuruus on 6,90 euroa.
Osakkeen hinnasta 10 prosenttia on 2,749 euroa. Warrantin uudeksi toteutushinnaksi tulee 34 - (6,90 – 2,749) = 29,849 euroa.
Warrantin uusi toteutushinta on 30 euroa 34 euron sijaan. Samalla warrantin uudeksi pörssitunnukseksi tulee ABC9 F30.
Osakkeen pilkkominen
Vanha osake voidaan pilkkoa osiin eli osakkeiden lukumäärä nousee, jolloin warrantin toteutushintaa ja kerrointa muutetaan pilkkomissuhteen mukaisesti.
Konkurssi
Mikäli yhtiö esimerkiksi asetetaan selvitystilaan, pakkolunastetaan tai joutuu konkurssiin, minkä seurauksena osakkeenomistajat eivät saa minkäänlaista korvausta, kohde-etuutena olevan osakkeen/osaketalletustodistuksen arvoksi määritellään nolla.
Joissakin tapauksissa kohde-etuus menettää ainoastaan osan arvostaan, jolloin liikkeeseenlaskija vahvistaa sille uuden arvon.
Näissä tilanteissa lisätietoja warrantin arvosta saa liikkeeseenlaskijalta.
Uusmerkintä
Uusmerkinnällä tarkoitetaan yhtiön osakepääoman korottamista tarjoamalla ensi sijassa nykyisille osakkeenomistajille mahdollisuus merkitä uusia osakkeita. Uusmerkintä vaikuttaa warrantin toteutushintaan ja kertoimeen uusmerkinnän suhteessa, jotta tilanne vastaisi osakkeiden uutta lukumäärää.
Yritysostot
Yritys ostaa toisen yrityksen yleensä tarjoamalla käteissummaa tai omia osakkeita maksuna.
Käteiskaupassa liikkeeseenlaskija voi ilmoittaa warrantin olevan pätemätön, minkä jälkeen liikkeeseenlaskija tai riippumaton asiantuntija vahvistaa kohtuullisen markkinahinnan. Se perustuu joko käteistarjoukseen tai osakkeen loppunoteeraukseen ostotarjouksen voimassaolon viimeisenä päivänä.
Yritysostossa tarjotaan yleensä arvopapereita maksuna, jolloin warrantin arvon määrittely on hieman vaikeampaa, sillä eri osakkeiden ja yritysten laatu ja luonne vaihtelevat huomattavasti.
Sen takia Tukholman pörssi ja Ruotsin finanssivalvonta ovat asettaneet useita vaatimuksia, jotka osakkeen on täytettävä. Näiden edellytysten perusteella on useita vaihtoehtoja:
1. Jos ainoastaan osa osakkeista ostetaan ja pörssiin jäävät osakkeet täyttävät vaatimukset, liikkeeseenlaskija voi pitää osakkeen kohde-etuutena, jolloin warrantin ehtoja ei tarvitse muuttaa.
2. Jos ostavan yrityksen osakkeet ovat vaatimusten mukaiset, liikkeeseenlaskija voi päättää ottaa ne uudeksi kohde-etuudeksi.
3. Mikäli kumpikaan vaihtoehto edellä ei täytä vaatimuksia tai ole tarkoituksenmukainen, liikkeeseenlaskija voi lopettaa warrantin ja maksaa kohtuullisen markkina-arvon käteiskauppamenettelyn mukaisesti.
Lisätietoja yritysoston vaikutuksista erityistilanteissa saa liikkeeseenlaskijalta.
Arviointi
Warranttitarjonta on suunnaton, minkä takia voi olla vaikea löytää omann markkinanäkemykseen sopiva warrantti. Lisäksi joihinkin warrantteihin liittyy erityisehtoja, jotka lisäävät tai vähentävät niiden kiinnostavuutta yksittäisen sijoittajan silmissä. Joidenkin warranttien toteutusarvo perustuu esimerkiksi ennen päättymispäivää olevan ajanjakson keskikurssiin, kun taas muiden warranttien toteutusarvo määritellään päättymispäivänä. Jos arvo perustuu keskikurssiin, warrantti saattaa joidenkin mielestä tuntua hieman "turvallisemmalta", kun taas toisella laskentatavalla vipuvaikutus on yleensä suurempi.
Markkinanäkemys
Warrantin valinnan on perustuttava omaan markkinanäkemykseesi: liikkuuko kohde-etuutena oleva osake ja paljonko se liikkuu? Valitulla warrantilla tulee olla oikeat ominaisuudet, jotta se antaa mahdollisimman suuren tuoton markkinaodotusten täyttyessä. Tietenkään riskejä ei saa unohtaa: kauppaa on tarkasteltava riski-tuotto-näkökulmasta, ei ainoastaan mahdollisen tuoton perusteella.
Määrittele riskitasosi
Riskinhallinta perustuu ensinnäkin siihen, ettei sijoita enemmän kuin on varaa hävitä. Toiseksi warrantteja kannatta käyttää vain salkun höysteenä. Jos sijoittaa paljon warrantteihin, on vielä kolmanneksi päätettävä, miten paljon on valmis häviämän eli etukäteen määriteltävä hinta, jonka alle warrantti ei saa laskea ennen kuin myy sen.
Kun uskoo voimakkaisiin markkinaliikkeisiin
Kun tarkastellaan mahdollista tuottoa, yleinen sääntö on, että on valittava korkea toteutushinta, jos uskoo vahvaan nousuun. Samaan tapaan on valittava matala toteutushinta, jos sijoittaa myyntiwarrantteihin ja uskoo vahvaan laskuun. Silloin matala hinta mahdollistaa vahvan vivun tai elastisuuden.
Kun uskoo markkinoiden pysyvän vakaina
Jos uskoo ainoastaan pieneen nousuun, kannattaa valita pörssikurssia lähellä oleva toteutushinta (at-the-money) tai ehkäpä jopa warrantti, joka on hieman in-the-money. Hinta on korkeampi, mutta toisaalta kaupan kriittinen piste on matalampi eli nousun ei tarvitse olla niin suuri.
Mitä matalampi toteutushinta ostowarrantilla on, sitä pienempi vipu korkeamman hinnan takia. Toisaalta kaupan kriittinen piste laskee. Vastaavalla tavalla myyntiwarrantin korkea toteutushinta antaa pienen vivun ja korkean kriittisen pisteen.
Sijoitusaika
Sijoitushorisontin osalta on löydettävä warrantti, joka toteutuu markkinanäkemyksesi kattamana ajanjaksona tai mielellään sen jälkeen, jolloin on käytössä virhemarginaali. Jos valitsee liian lyhyen voimassaoloajan, osake ei välttämättä ehdi tehdä odotettua liikettä. Liian pitkän sijoitusajan warrantin vaikutus on taas pienempi kuin lyhyen.
Mitä pidemmän voimassaoloajan valitsee ja mitä lähempänä markkinahintaa toteutushinta on, sitä enemmän implisiittinen volatiliteetti vaikuttaa warranttiin. Implisiittinen volatiliteetti vaikuttaa prosentuaalisesti eniten out-of-the-money-warranttiin mutta euroissa eniten at-the-money-warranttiin.
Esimerkki:
Seuraava taulukko osoittaa, miten implisiittisen volatiliteetin muutos vaikuttaa warrantteihin, joiden toteutushinnat ovat 20 ja 25 euroa, kun osakkeen kurssi pysyy 20 eurossa. Warranttien voimassaoloaika on 18 kuukautta sekä korko 4 ja efektiivinen tuotto 2,6 prosenttia. Hinta ilmaistaan euroina per osake eli kerroin on yksi.
| Implisiittinen volatiliteetti | Toteutus 20 | Toteutus 25 |
| 15% | 1,65:- | 0275:- |
| 20% | 2,10:- | 0,625:- |
| 25% | 2,575:- | 1,0:- |
| 30% | 3,025:- | 1,450:-> |
| 35% | 3,50:- | 1,90:- | 40% | 3,925:- | 2,350:- |
| 45% | 4,40:- | 2,825:- |
| 50% | 4,825:- | 3,30:- |
At-the-money-warrantti nousee marginaalisesti enemmän euroissa, kun taas out-of-the-money-warrantti muuttuu prosentuaalisesti enemmän. Kannattaa myös panna merkille volatiliteetin vahva vaikutus pitkän sijoitusajan warrantteihin. Volatiliteetin ollessa 30 prosenttia osakkeen olisi noustava 20 eurosta runsaaseen 24 euroon eli 20 prosentilla, jotta arvonmuutos olisi sama kuin volatiliteetin nousulla 30 prosentista 50 prosenttiin.
Jos haluaa hyödyntää implisiittistä volatiliteettia, olisikin valittava pitkän sijoitusajan ja tavallisesti at-the-money-warrantteja.
Jos haluaa sijoituksen mahdollisimman paljon muistuttavan osakeomistusta, olisi ensi sijassa valittava pitkän voimassaoloajan warrantteja, joiden toteutushinta on matala suhteessa pörssikurssiin. Yleinen sääntö on, että mitä pienempi aika-arvo in-the-money-warrantilla on, sitä enemmän se käyttäytyy kuin osake ja päinvastoin.
Mitä lähemmäksi päättymispäivää tullaan ja at-the-money-tilannetta warrantti pääsee, sitä enemmän omistuksella on ”johdannaisominaisuuksia”. Sen seurauksena arvon muuttuminen nopeutuu ja aika-arvo pienenee yhä nopeammin.